Nuorille

Töö vormistamise juhend (Word) | Kodu-uurimiskonverentside statistika |
2011 konverentsi kokkuvõte (Word) | 2012 konverentsi kokkuvõte | Konverentsi juhend (Word)

Kodu-uurijad

Kodu-uurija on kodukandi aja- ja kultuuriloo hea tundja

Őpilaste kodu-uurimise eesmärk on väärtustada kodupaika läbi selle tundmaőppimise. Kodu-uurimine on ühtlasi eesti rahva mälu säilitamise üks vőimalikke viise.

Ajaloost.

1968. aastal hakati 19 koolis valikainena kodu-uurimise aluseid őpetama. Eestvedajaks oli tolleaegne ENSV Laste Ekskursiooni ja Turismi Keskmaja metoodik Laine Linnus, kes ühtlasi jäi 25 aastaks õpilaste kodu-uurimist kureerima. Koostöös ENSV TA Kodu-uurimise komisjoni teadussekretäri Eva Maaringuga valmis temaatiline näidisprogramm.

Esimene noorte kodu-uurijate konverents peeti 24. – 26. märtsil 1969 Tartus. Tol ajal astus oma ettekannetega üles 19 noort kodu-uurijat 18 koolist. Tänaseni on peetud 45 üle-eestilist õpilaskonverentsi, mille on korraldanud traditsiooni algataja õigusjärglased: 1965 – 1980 ENSV Laste Ekskursiooni ja Turismi Keskmaja, 1980 – 1990 ENSV Noorte Turistide Maja, 1990 – 1994 Eesti Noorte Turismimaja, 1994 – 1999 Eesti Noorsoo Algatuskeskus, 1999 – 2008 Eesti Noorsootöö Keskus, 2009  – 2012 Eesti Kodu-uurimise Selts, 2013 – Pärnu Maavalitsuse kultuuritalitus ja Pärnu Linna haridusamet. Seni viimane, 45. üle-eestiline koolinoorte kodu-uurimiskonverents toimus 29. novembril 2013 Pärnu Ülejõe Gümnaasiumis.

Üle-eestilisi koolinoorte kodu-uurimiskonverentse peetakse järjepidevalt alates 1969. aastast. Kodu-uurimisliikumisega on eri aegadel olnud hõivatud pea pooled koolid. Selle aja jooksul on kaante vahele saanud ca 10 000 kodu- ja kultuurilugu väärtustavat õpilastööd, millest ligi 4000 on ette kantud üle-eestilistel õpilaskonverentsidel. Huvitavamaid õpilastöid publitseeritakse jätkväljaandes “Õpilaste kodu-uurimistöid”, mida on seni ilmunud 29 numbrit (vt lähemalt: Õpilastööde nimistu). Kogumike lõpust leiame ka kõigi aegade kodu-uurimistööde nimistud. Kodu-uurimistöö koostamisel ja vormistamisel lähtutakse üldreeglina teaduslikule uurimistööle esitatud nõuetest. Mitmed koolid on varem osalenud “Uuriva õppimise” programmis. Aastas saab üle Eesti kaante vahele ca 200 – 250 koduloolist uurimust, mida esmalt tutvustatakse maakonnakonverentsidel. 60 – 70 uurimistöö autorid valitakse maakondi esindama üle-eestilisele õpilaskonverentsile. Üle-eestiline žürii tunnustab parimad õpilasi ja nende juhendajaid. Iga noor kodu-uurija lisab oma killukese üldisesse mosaiiki. Kodu-uurija missioon ongi selle osa ajaloo ja pärimuse jäädvustamises, mis arhiividesse ei jõua. See on töö ja tegevus, mille väärtus saab aastatega ainult kasvada.

Mida uuritakse? Õpilaste uurimistööde temaatikas on sageli peegeldunud aktuaalsed ühiskondlikud protsessid: 1980. aastate lõpul – 1990. alguses – nn keelatud teemad, eelkõige stalinistlikud repressioonid ja küüditatute mälestused; 1990. keskpaigast – muudatused maaelus ( külade-talude lood). Mida uuritakse täna? • Suguvõsa- ja perelood, inimsaatused pöördeliste ajaloosündmuste keerises • Kooliajalugu, õpetajad, kaasaegne koolielu ja õpilastraditsioonid • Noorte mentaliteet, hoiakud ja huvid • Pärand- ja popkultuuri suundumused • Küla- ja talulood, kaasaegne maaelu, maaturism • Kodukandi mälestised, huviväärsused • Kodukandist võrsunud väljapaistvate inimeste elukäik • Kodanikualgatus (ühingute-seltside ja organisatsioonide tegevus) • Sotsiaalia (mitte-eestlaste integreerumine Eesti ühiskonda, eestlaste töötamine võõrsil, erivajadustega inimeste toimetulek, laste- ja hooldekodud, koolivägivald jm)

Info: Ene Luka, 50 67861

Kotiseutututkijoita

Kotiseutututkija on paikallisen historian sekä perinnekulttuurin asiantuntija.

Oppilaiden kotiseututyön tavoitteena on antaa arvoa kotiseudulle sen tutkimisen kautta.

Historiasta. Vuonna 1968 aloitettiin 19 koulussa kotiseututukinnan opetus valinta-aineena. Ennen sitä oli yhteistyössa Viron Tiedeakatemian Kotiseutututkinnan Valtakunnan kanssa laitettu asianmukaiset oppiohjelmat koululaisille. Pian levitsi nuorten kotiseutututkijoiden harrastus ylitse maan.

Ensimmäistä oppilastutkijoiden konferenssiä vietettiin 24.–26.03.1969 Tartossa. Siitä syntyi traditio. Tähan saakka on järjestetty jo 43 koululaisten-kotiseutututkijoiden vuosikonferenssiä eri paikoissa maata. On ollut aikoja (sekä itsenäisyysliikenteen  vuosina että muinaismuistosuojelutoiminnan kulta-aikoina), jos melkein puolet Viron koulut kirjoittivat myös kotiseutututkimustöitä, antaen näin panoksensa historiamme säilyttämiseen.

Kotiseututukimusta kirjoittaen on otettava huomioon tiedelliselle tutkimustyölle laitetut perusvaatimukset. Yhdessä vuodessa syntyy nykyään ca 200–250 koululaisten kotiseutututkimusta. Vuosikymmenien aikana on valmistunut yli 9000 oppilastutukimusta, niista yli 4000 on presentoitu myös vuosikonferensseillä. Kiinnostavimpia tutkimuksia on julkaistu jatkokokoelmassa “Oppilaiden kotiseututukintoja” – tähän saakka jo 28 numerossa.

Jokainen nuori tutkija  lisää palasensa ylelliseen mosaiikkiin. Kotiseutututkijan  tehtävähän on laittaa talteen sitä osaa historiasta ja perinteestä, mikä ei koskaan joudu arkistoihin. Se on työ, mihin vuodet lisäävät vaan arvoa.

Millaiset ovat nykypäivän oppilaiden tutkimusaiheensa?

Oppilastutkimuksissa ovat aina näkyneet akuutit yhteiskunnallisest prosessit: 1980-luvun lopussa – 1990-luvun alussa – ns kielletyt aiheet, muistelmat stalinistisistä  repressioista kuten deportointi Siperiaan ym; 1990-luvuilla – muutokset maaseudulla, kuten kolhoosien loppu, maatilojen jälleenrakentaminen, kylien kuihtuminen.

Tänään tutkitaan:

• sekä suku- että perhehistoriaa, ihmisten kohtaloa historian käännekohtien aikana;
• koulujen historiaa, opetajien elämää, nykyaikaista koulutraditioita; uutena asiana koulujen kuihtumista;
• nuorten mentaliteettiä, asenneita ja kiinnostuksia;
• sekä perintö- että popkulttuurin suuntauksia ja trendejä;
• nykyaikaista elämaa maalla, tilojen ja yritysten historiaa;
• kotiseudun muistomerkkejä;
• kotiseudulta peräisin olevien mainekkaiden ihmisten elämää;
• kansalaisaloitetta – seurojen ja yhdistyksien toimintaa;
• sosiaaliteemoja, kuten ei-virolaisten integraatiota yhteiskuntaan, koulunväkivaltaa, lasten- ja hoitokoteja, uutena teemana virolaisia töissä ulkomailla ym.